Virolahti (Vederlax)
Virolahti on rajakunta ja seurakunta kaakkoisessa Suomessa, Kymenlaakson maakunnassa. Sen naapurikuntia ovat Miehikkälä ja Hamina.
Virolahti katsottiin Ruotsiin kuuluviin alueisiin jo Pähkinäsaaren rauhassa 1323. Ensimmäinen kirjallinen maininta Virolahdesta on vuodelta 1336 paikkana, missä Tallinnan porvarit saattoivat käydä kauppaa.
Vuonna 1370 Virolahti mainitaan itsenäisenä seurakuntana. Se kuului Viipurin hiippakuntaan vuodesta 1554 alkaen. Uudenkaupungin rauhan jölkeen Ruotsin puolelle jäänyt osa kuului Porvoon hiippakuntaan vuodesta 1723 alkaen, ja Venäjän puoleinen osa oli Haminan konsistorin (hiippakunnan) alainen. Vuodesta 1812 lähtien koko Virolahti kuului Porvoon hiippakuntaan ja vuodesta 1897 Savonlinnan hiippakuntaan. Viipurin hiippakuntaan se kuului 1924–1945. Vuoden 1945 jälkeen Virolahti on kuulunut Mikkelin hiippakuntaan ja Kotkan rovastikuntaan. Vuonna 2007 Virolahden ja Miehikkälän seurakunnat yhdistyivät, jolloin Miehikkälästä tuli Virolahden kappeliseurakunta. Vuoden 2011 alussa Haminan-Vehkalahden ja Virolahden seurakunnat lakkautettiin ja niiden tilalle perustettiin Haminan seurakunta, jonka kappeliseurakunta Virolahden seurakunta jatkaa toimintaansa.
Kunnallishallinto alkoi toukokuussa 1866.
Vuonna 1863 (toteutui 1887) Miehikkälän seurakunta ja kunta erosivat Virolahdesta
Virolahti kuului 1540-luvulla Lapveden (Lappeen) kihlakuntaan ja Viipurin linnalääniin. Vuonna 1562 se siirrettiin Kymenkartanon voutikuntaan mutta käväisi 1572–1573 Rannan kihlakunnassa. Hallintoalueeksi vakiintui Kymenkartanon lääni (kihlakunta). Vuosina 1634–1721 Virolahti kuului Karjalan maaherrakuntaan, jonka nimeksi tuli Viipurin ja Savonlinnan lääni, ja Kymen kihlakuntaan. Vuosina 1996–2007 kihlakuntien rajat seurasivat kuntarajoja, ja sen jälkeen kihlakunnat lakkautettiin.
Oikeudenkäytön puolella Virolahti kuului 1722-1741 Kymenkartanon-Lappeen tuomiokuntaan ja aluksi Vehkalahden käräjäkuntaan, kunnes 1726 muodostettiin Virolahden käräjäkunta. Venäjänpuoleinen osa kuului aluksi Kymin-Lappeen maakomissariaattiin (kihlakunta) ja tuomiokuntaan, mutta vuosina 1784-1797 Haminan piirikuntaan. Vanhan Suomen liittämisen jälkeen Virolahden 14 itäistä kylää kuuluivat Viipurin tuomiokuntaan ja läntiset osat Kymin tuomiokuntaan 1812-1816, jonka jälkeen koko Virolahti (ja Miehikkälä) siirrettiin Kymin tuomiokuntaan. Vuoden 1993 alioikeusuudistuksen myötä tuomiokunnat ja kihlakunnanoikeuden lakkasivat ja tilalle perustettiin yhtenäiset käräjäoikeudet.
Kunnan kansakoulu aloitti toimintansa Virolahdella 1.9.1857, ja se oli yksi Suomen ensimmäisiä kansakouluja.
Virolahti kuului Viipurin läänin läntiseen vaalipiiriin 1907-1944, Kymen läänin läntiseen vaalipiiriin 1945-1947, Kymen läänin vaalipiiriin 1948-1998 ja Kymen vaalipiiriin vuodesta 1999 lähtien.
Uudenkaupungin rauhan 1721 raja halkaisi Virolahden mutta hieman nykyistä rajaa lännempänä. Vuodesta 1721 Ruotsin puolelle jäänyt osa Virolahtea kuului Savonlinnan ja Kymenkartanon lääniin. Turun rauhassa 1742 koko pitäjä jäi Venäjän puolelle. Se liitettiin autonomiseen Suomen suuriruhtinaskuntaan muun Vanhan Suomen mukana 1812. Virolahti kuului tuolloin perustettuun Viipurin lääniin vuoteen 1946 saakka.Vuosina 1946–1997 se kuului Kymen lääniin ja sitten vuoteen 2009 saakka Etelä-Suomen lääniin.
Vuoden 1944 välirauhansopimuksessa noin viidesosa kunnan pinta-alasta (yli 100 km²) jäi Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle.
Virolahti ja Miehikkälä ovat 2007 solmineet yhteistyösopimuksen nimelta Kaakon kaksikko, jossa Miehikkälä vastaa isäntäkuntana sosiaali- ja terveystoimen palveluista molempien kuntien osalta ja Virolahden kunta muun muassa teknisen- ja sivistystoimen palveluista. Alueella on laadittu suunnitelma Virolahden ja Miehikkälän liittämiseksi Haminaan, mutta asia on toistaiseksi keskeneräinen.
Kyliä
Alapihlaja, Eerikkälä, Hailila, Hanski, Hellä (Heligby), Hämeenkylä (Tavastby), Häppilä, Järvenkylä, Kattilainen, Kirkonkylä, Klamila, Koivuniemi, Koskelanjoki, Kotola, Kurkela, Länsikylä (Flonckarböle), Mattila, Mustamaa, Nopala, Pajulahti, Pyterlahti, Ravijoki, Ravijärvi, Reinikkala, Rännänen (Grennäs), Sydänkylä (Kallfjärd), Säkäjärvi, Tiilikkala, Vaalimaa (Vaderma), Vilkkilä, Virojoki, Yläpihlaja.
Luovutetun alueen kyliä: Alaurpala, Kiiskilahti, Koskela, Laitsalmi, Martinsaari, Orslahti, Paatio (Båtö), Pajusaari, Pitkäpaasi, Yläurpala.
Pirkko Leino-Kaukiainen
Kirjallisuutta
Favorin, Martti, Virolahden historia II: 1800-luvun puolivälistä Suomen itsenäistymiseen. Virolahden kunta 1992.
Favorin, Martti, Virolahden historia III: Suomen itsenäisyyden vuosikymmenet vuoteen 1999. Virolahden kunta 1999.
Kaukiainen, Yrjö, Virolahden historia 1: 1850-luvulle. Virolahden kunta 1970.
Tilastotietoja
Pinta-ala
1963 386,3 km² (asukastiheys 15,3 asukasta/km² )
1998 375 km² (vesistöjen osuus 1,11 %)
Asukasluku 1820–2010
| 1820 | 6 516 | 1890 | 7 605 | 1950 | 6 775 |
| 1830 | 7 594 | 1900 | 8 144 | 1960 | 6 068 |
| 1840 | 7 561 | 1910 | 8 899 | 1970 | 5 249 |
| 1850 | 8 354 | 1920 | 8 718 | 1980 | 4 514 |
| 1860 | 8 863 | 1930 | 8 158 | 1990 | 4 186 |
| 1870 | 9 281 | 1940 | 8 038 | 2000 | 3 904 |
| 1880 | 9 922 | 1945 | 8 157 | 2010 | 3 515 |
Lähteet: Rovastikuntien väkilukutaulut (mikrokortit, Tilastokirjasto); Suomen Virallinen Tilasto VI.
Syntyneet 1905–1920
| 1905 | 270 | 1910 | 249 | 1915 | 187 |
| 1906 | 266 | 1911 | 210 | 1916 | 172 |
| 1907 | 260 | 1912 | 214 | 1917 | 190 |
| 1908 | 250 | 1913 | 184 | 1918 | 196 |
| 1909 | 252 | 1914 | 197 | 1919 | 124 |
| 1920 | 205 |
Lähde: SVT VI.
Syntyneet 1939–1945
| 1939 | 129 | 1945 | 176 |
| 1940 | 117 | 1946 | 173 |
| 1941 | 162 | 1947 | 171 |
| 1942 | 109 | 1948 | 171 |
| 1943 | 106 | 1949 | 141 |
| 1944 | 125 | 1950 | 141 |
| 1951 | 122 |
Lähde: SVT VI.
Puolueiden kannatus eduskuntavaaleissa 1907-1917 (%)
| Äänestys % | SDP | SP | NSP | RKP | Ml | Kr | Muut | |
| 1907 | 82,2 | 34,1 | 9,6 | 55,4 | 0,3 | 0,2 | 0,4 | |
| 1908 | 77,7 | 37,3 | 9,0 | 52,8 | 0,4 | 0,6 | ||
| 1909 | 79,0 | 38,0 | 9,3 | 51,7 | 0,5 | 0,4 | ||
| 1910 | 77,0 | 41,2 | 7,7 | 50,3 | 0,8 | |||
| 1911 | 78,2 | 40,1 | 7,9 | 51,1 | 0,5 | 0,4 | ||
| 1913 | 70,5 | 41,4 | 6,0 | 50,5 | 1,5 | 0,6 | ||
| 1916 | 69,8 | 44,4 | 5,2 | 35,8 | 14,2 | 0,4 | ||
| 1917 | 83,9 | 44,7 | 17,5 | 0,1 | 37,4 | 0,3 | ||
Lähde: SVT XXIX. Vaalitilastot.
Luku- ja kirjoitustaitoiset 1880-1910 (%)
| Luku- ja kirjoitustaito | Vain lukutaito | Lukutai-dottomat | |||
| % miehistä | % naisista | %kaikista | |||
| 1880 | 12,8 | 4,8 | 8,7 | 90,9 | 0,4 |
| 1890 | 13,8 | 8,5 | 11,1 | 88,4 | 0,5 |
| 1900 | 34,7 | 25,2 | 30,0 | 69,3 | 0,7 |
| 1910 | 59,7 | 54,4 | 57,0 | 42,9 | 0,1 |
Lähteet: Väkilukutaulut 10-vuosittain rovastikunnista (mikrokortit, Tilastokirjasto).
Vuosilta 1880 ja 1890 tiedot koskevat 10 vuotta täyttäneitä ja vuosilta 1900 ja 1910
15 vuotta täyttäneitä.
