Valkeala
on entinen kunta ja nykyinen seurakunta kaakkoisessa Suomessa, Kymenlaakson maakunnan koillisosassa. Vaihtelevan luontonsa perusteella Valkealaa on verrattu Suomeen pienoiskoossa. Vuoden 2009 alusta se on muodostanut yhdessä Anjalankosken, Elimäen, Jaalan, Kouvolan ja Kuusankosken kanssa Kouvolan kaupungin. Valkealan vielä ollessa itsenäinen kunta sen rajanaapureina olivat lännessä Jaala, Kuusankoski ja Kouvola, lounaassa ja etelässä Elimäki ja Anjalankoski, idässä Etelä-Karjalaan kuuluvat Luumäki ja Savitaipale sekä pohjoisessa eteläsavolainen Mäntyharju.
Valkeala katsottiin Ruotsiin kuuluviin alueisiin Pähkinäsaaren rauhassa 1323. Vanhin Valkealaa koskeva asiakirjamaininta on vuodelta 1365, jolloin kuningas Albrekt Mecklenburgilainen tuomitsi kirjeessään oravalalaiselle Matti Oravalle (oreava Mattisse aff orewall) palautettavaksi tältä anastetun maatilan. Vuosina 1743–1812 Valkeala oli rajapitäjä Ruotsin ja Venäjän välisen rajan kulkiessa Kymijoessa. Koko Valkeala kuului Venäjään ja oli osa Vanhaksi Suomeksi kutsuttua aluetta, joka liitettiin Suomen autonomiseen suuriruhtinaskuntaan vuoden 1812 alussa.
Valkealan alue kuului 1540-luvulla osin Lapveden (Lappeen) kihlakuntaan ja Viipurin linnalääniin. Vehkalahden pitäjään lukeutuneet eteläiset ja läntiset kylät tulivat osaksi 1556 perustettua Kymenkartanon voutikuntaa. Tämän jälkeen Valkealaa leimasi hallinnollinen kahtiajako, jonka rajat muuttuivat useaan kertaan. Muutoksista suurin tapahtui 1560-luvun alussa, jolloin Kipparila, Kourula, Miettula, Rautjärvi ja Toikkala siirrettiin Lappeesta Vehkalahteen. Sen jälkeen Vehkalahden pitäjään kuuluneet 18 läntistä ja eteläistä kylää (Anttila, Haimila, Jokela, Karhula, Kipparila (eli Skipparila), Kourula, Kouvola, Kuivala, Mattila, Miettula, Oravala, Rautjärvi, Ruotsula, Rämälä, Saarento, Selänpää, Toikkala, Valkeala) muodostivat ns. Suur-Valkealan, joka kuului Kymin kihlakuntaan. Puolestaan itä- ja pohjoisosien 12 kylää (Heikkilä, Hevosoja, Inkerilä, Kinansaari, Kääpälä, Lipiälä, Parola, Pihlajasaari, Pyöriälä, Pyötsiä(lä), Sorsala ja Tuohikotti) kutsuttiin Vähä-Valkealaksi eli Kangasrannaksi, joka oli osa Lappeen kihlakuntaa.
Vuonna 1635 tapahtuneen läänijaon uudistamisen myötä Valkeala tuli osaksi Viipurin ja Savonlinnan lääniä. Vuonna 1743 alue siirtyi osaksi Viipurin kuvernementtia, josta muodostettiin v. 1812 Viipurin lääni. Samalla Valkealasta tuli yhtenäinen hallintoalue ja nimismiespiiri. Valkeala kuului Kymen lääniin vuosina 1946–1997 ja sitten vuoteen 2009 saakka Etelä-Suomen lääniin.
Kahtiajako ulottui myös oikeuslaitokseen, ja valkelalaisten asioita käsiteltiin kahdessa eri käräjäkunnassa. Suurvalkealaisilla oli usein omat käräjänsä ja vähävalkealalaiset jakoivat käräjänsä tavallisesti luumäkeläisten ja mäntyharjulaisten kanssa. Valkeala kuului tuomiokuntiin seuraavasti: Lappee ja Kymenkartano 1623–1650, Kymenkartano (osin) ja Jääski, Lappee, Ranta ja Äyräpää (osin) 1650–1680, Kymenkartano ja Lappee 1680–1743, Kymi ja Lappee 1743–1812, Kymi Viipurin lääniä 1812–1816, Lappee 1816–(1862).
Kunnallishallinto sai alkunsa 1868.
Valkealan kappeliseurakunta muodostettiin 1631 niistä Iitin seurakunnan itäisistä kylistä, jotka alkuaan kuuluivat Vehkalahteen ja Lappeeseen. Se itsenäistyi omaksi kirkkoherrakunnakseen 1640. Seurakunnan alue pysyi samana lähes kolme vuosisataa. Mattilan, Hirvelän ja Ruotsulan kylät liitettiin suurimmalta osin 1919 muodostettuun Kuusankosken seurakuntaan, josta tuli itsenäinen kunta 1921. Kouvola irrottautui Valkealasta v. 1922 seurakuntana ja kuntana. Valkeala kuului Viipurin hiippakuntaan vuosina 1554–1723, Porvoon hiippakuntaan 1723–1897, Savonlinnan hiippakuntaan vuodesta 1897 ja Viipurin hiippakuntaan 1924–1945. Vuodesta 1945 lähtien Iitti on kuulunut Mikkelin hiippakuntaan ja Kouvolan rovastikuntaan.
Maakirjakylät (ja niiden osakyliä*)
Anttila, Haimila (Mankki*), Heikkilä, Hevosoja, Inkerilä (Metsärämä*), Jokela, Karhula, Kinansaari, Kipparila (eli Skipparila), Kourula, Kouvola, Kuivala, Kääpälä, Lipiälä, Mattila, Miettula, Oravala (Hirvelä*), Parola, Pihlajasaari, Pyöriälä, Pyötsiä(lä), Rautjärvi, Ruotsula, Rämälä, Saarento, Selänpää, Sorsala, Toikkala, Tuohikotti (eli Tuohikoti), Valkeala
Kari-Matti Piilahti
Kirjallisuutta
Eeva-Liisa Oksanen & Kari-Matti Piilahti, Valkealan historia II. Valkealan kunta. Pieksämäki 1995.
Kari-Matti Piilahti, Aineellista ja aineetonta turvaa. Ruokakunnat, ekologis-taloudelliset resurssit ja kontaktinmuodostus Valkealassa 1630–1750. Bibliotheca Historica 106. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki 2007.
Suomen Tilastollinen Vuosikirja 1912.
Pinta-alat kunnittain 1.1.2008. Maanmittauslaitos. http://www.maanmittauslaitos.fi/sites/default/files/pinta_alat_kunnittain_01012008.pdf
Tilastotietoja
Pinta-ala
1910 n. 1 016 km², maapinta-ala 924,8 km²
2008 1 003,72 km², josta 855,72 km² oli maata ja 147,94 km² vesistöjä
Asukasluku
1654 556* 1 290**
1694 1 095* 2 550**
1697 1 201* 2 780**
1699 932* 2 160**
1728 510* 2 770**
1750 3 060
1760 4 352
1770 4 670
1780 4 985
1790 5 177
1800 5 419
1810 5 502
1820 5 684
1830 6 151
1840 6 144
1850 6 653
1860 6 972
*henkikirjaväkiluku **arvio
Lähteet: Henkikirjat 1654, 1694, 1697, 1699, 1728.
