Iitti (Itis, joskus myös Itima)
on kunta ja seurakunta kaakkoisessa Suomessa, Kymenlaakson maakunnan luoteisosassa. Rajanaapureina lännessä ovat Päijät-Hämeeseen kuuluvat Heinola, Nastola ja Orimattila sekä etelässä itäuusmaalainen Lapinjärvi. Iitin rajanaapurit idässä ja etelässä (Jaala, Kuusankoski ja Elimäki) liitettiin vuoden 2009 alussa muodostettuun Kouvolan kaupunkiin. Vuoden 2010 alussa Iittiin liitettiin pieni Haukkalan kylä entisestä Jaalasta. Lisäksi vireillä (maaliskuu 2011) on hanke kuntaliitoksen myötä entisen artjärveläisen, mutta nykyisin Orimattilaan kuuluvan Hietanan kylän siirtämiseksi Iittiin. Ajan myötä pienempiä aluesiirtoja on tehty naapuripitäjien kesken. Esimerkiksi 1937 siirrettiin kaakkoinen Oivonojan ja Kukonojan alue Iitistä Elimäkeen.
Iitti katsottiin Ruotsiin kuuluviin alueisiin Pähkinäsaaren rauhassa 1323. Ensimmäinen Iittiä koskeva asiakirjamaininta on vuodelta 1427, jolloin Hollolan kappalainen Nikolaus Mulle antoi suosituksen Kauramaan Juholle (Johan från Kadrama) Tallinnaan (till Reval) matkustamista varten. Vuosina 1743–1812 Iitti oli rajapitäjä Ruotsin ja Venäjän välisen rajan kulkiessa Kymijoessa. Koko Iitin alue kuului Ruotsiin. Osista Hollolaa, Lappeeta ja Vehkalahtea muodostetun Iitin irtautumispyrkimys oli esillä jo 1516, mutta Tukholman verilöyly v. 1520 ja hallitsijanvaihdos 1523 hidastivat hanketta.
Itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Iitti irrottautui viimeistään vuodesta 1539. Alueellisesti laajasta seurakunnasta erkaantui Mäntyharju 1595, Valkeala (kappeliseurakuntana 1631, itsenäisenä kirkkoherrakuntana 1640) ja Jaala 1873. Lisäksi 1919 seurakuntana ja 1921 kuntana muodostetun Kuusankosken valtaosa eli Pilkanmaan, Kuusanniemen, Kyöperilän, Maunukselan (Keltin) kylät irrotettiin Iitistä.
Iitti kuului alkuaan Turun hiippakuntaan sitten Viipurin hiippakuntaan vuosina 1554–1723, Porvoon hiippakuntaan 1723–1897, Savonlinnan hiippakuntaan vuodesta 1897 ja Viipurin hiippakuntaan 1924–1945. Vuodesta 1945 lähtien Iitti on kuulunut Mikkelin hiippakuntaan ja Kouvolan rovastikuntaan.
Iitistä tuli oma nimismiespiirinsä 1832, mitä ennen se oli valtionhallinnollisesti hajanainen eikä ollut oma pitäjänsä. Alue kuului valtaosin Uudenkylään hallintopitäjään, poikkeuksina Hollolan hallintopitäjään luetut Radansuu ja Niinimäki sekä 1700-luvulla asutettu Väärtin kylä, joka kuului Tennilän hallintopitäjään. Kunnallishallinto alkoi 1870. Iitin alue kuului keskiajalta lähtien Hollolan kihlakuntaan ja Hämeenlinnan linnalääniin. Hallintojaon muutoksessa 1634 siitä tuli osa Uudenmaan ja Hämeen lääniä kihlakunnan ollessa edelleen Hollola (ylinen Hollolan kihlakunta). Vuodesta 1723 se kuului Kymenkartanon lääniin, 1832–1949 Uudenmaan lääniin, 1949–1997 Kymen lääniin ja 1998–2009 Etelä-Suomen lääniin.
Oikeushallinnollisessa tuomiokuntajaossa Iitti lukeutui 1623-1658 Hollolaan, 1658-1750 Hollolaan ja Porvooseen, 1750-1783 uudelleen Hollolaan ja 1783-1832 Hollolaan Kymenkartanon lääniä, 1832–1993 Iitin tuomiokuntaan, 1993–2000 Iitin käräjäoikeuteen, 2000–2009 Kouvolan käräjäoikeuteen ja v:sta 2010 Kymenlaakson käräjäoikeuteen.
Ensimmäinen kansakoulu perustettiin kirkonkylään 1870.
Maakirjakylät (ja niiden osakyliä*)
Haapakimola, Kauramaa (Jokue*), Kausala (eli Kausansaari, Konttila*), Keltti, Kirkonkylä, Koliseva, Koskenniska (Kalaksue*), Kuusanniemi, Kyöperilä, Lyöttilä (Kymentaka eli Kymentausta*, Nirvinen*), Maunuksela, Muikkula (Anttila*, Munakallio*, Rusila*), Niinimäki (Kukonoja*, Kuukso*, Säkkilänmaa*), Tillola*) Perheniemi (Metsälä*), Pilkanmaa, Radansuu, Saaroinen, Sitikkala, Säyhtee (eli Säyhde), Sääskjärvi (Härkälä*, Kauhala*), Taasia, Tapola (Mankala*), Vuolenkoski (Piilahti*, Savijoki*), Väärtti
Kari-Matti Piilahti
Lähteitä ja kirjallisuutta
Aimo Halila, Iitin historia. Iitin kunta. Helsinki 1939.
Valtionarkiston yleisluettelo I. Helsinki 1956.
Suomen tilastollinen vuosikirja 1912.
Pinta-alat kunnittain 1.1.2008. Maanmittauslaitos. http://www.maanmittauslaitos.fi/sites/default/files/pinta_alat_kunnittain_01012008.pdf
Tilastotietoja
Pinta-ala
1910 688,4 km2 (maapinta-ala)
2008 685,09 km2, josta 587,83 km2 oli maata ja 97,26 km2 vesistöjä
Asukasluku
1654 550* n. 1 050** (vain Iitti)
1694 676* n. 1 570** (vain Iitti)
1706 452* n. 1 050** (vain Iitti)
1750 3 541 (Iitti + Jaala)
1760 4 243 (Iitti + Jaala)
1770 4 992 (Iitti + Jaala)
1810 8 173 (Iitti + Jaala)
Lähde: Henkikirjat 1654, 1694, 1706.
*henkikirjaväestö (15 – 63 –vuotiaat) **arvio
| 1820 | 8 861 | 1890 | 10 120 | 1960 | 9 754 |
| 1830 | 9 488 | 1900 | 11 456 | 1970 | 8 618 |
| 1840 | 9 579 | 1910 | 12 617 | 1980 | 7 770 |
| 1850 | 9 825 | 1920 | 9 614 | 1990 | 7 889 |
| 1860 | 9 671 | 1930 | 9 806 | 2000 | 7 534 |
| 1870 | 10 014 | 1940 | 8 202 | 2010 | 7 005 |
| 1880 | 8 895 | 1950 | 10 664 |
Lähteet: Väkilukutaulut rovastikunnittain (mikrokortit, Tilastokirjasto); SVT VI Väestötilastoa; www.statfin.fi
Vuoden 1880 luvussa näkyy Jaalan ja 1920 Kuusankosken erottaminen Iitistä.
Puolueiden kannatus eduskuntavaaleissa 1907-1919 (%)
| Äänestys % | SDP | SP | NSP | RKP | Ml | Kr | Muut | |
| 1907 | 71,0 | 49,5 | 37,2 | 10,7 | 1,0 | 1,6 | ||
| 1908 | 69,3 | 53,6 | 33,1 | 10,4 | 1,4 | 0,9 | 0,6 | |
| 1909 | 67,0 | 54,1 | 31,8 | 11,2 | 1,3 | 1,5 | 0,1 | |
| 1910 | 59,5 | 56,2 | 28,8 | 11,8 | 1,6 | 1,5 | 0,1 | |
| 1911 | 56,4 | 58,7 | 27,1 | 10,8 | 2,0 | 1,4 | ||
| 1913 | 52,1 | 59,3 | 28,6 | 10,0 | 1,5 | 0,6 | ||
| 1916 | 58,9 | 62,0 | 23,7 | 10,3 | 1,7 | 2,3 | ||
| 1917 | 69,8 | 56,9 | 38,9 | 2,7 | 1,4 | 0,1 | ||
Lähteet: SVT XXIX: Vaalitilastot 1907–1917 .
Kirjalliset taidot 1880-1910 (%)
| Luku- ja kirjoitustaito | Vain lukutaito | Lukutaidot-tomat | |||
| Miehistä | Naisista | Yhteensä | |||
| 1880 | 8,7 | 4,8 | 6,7 | 92,8 | 0,5 |
| 1890 | 30,7 | 31,1 | 30,9 | 69,0 | 0,1 |
| 1900 | 43,5 | 40,1 | 40,9 | 59,0 | 0,1 |
| 1910 | 59,4 | 50,6 | 54,9 | 44,1 | 0,1 |
Lähteet: Väkilukutaulut rovastikunnittain (mikrokortit, Tilastokirjasto).
Vuosien 1880 ja 1890 osalta tiedot koskevat 10 vuotta täyttäneitä ja sen jälkeen 15 vuotta täyttäneitä.
