paikallishistoria

SATAKUNNAN HISTORIA TÄYDENTYY

Satakunnan historiasta on toistaiseksi kirjoittamatta aikakausi 1550-1750, mutta nyt päästään selville tämänkin ajanjakson vaiheista. Tutkijat FT Ulla Koskinen ja FT Tiina Miettinen Tampereen yliopistosta ovat jo aikaisemmin tutkineet Satakunnan historian myöhempiä vuosisatoja. Aikakausi kattaa siis jakson, jonka aikana Ruotsi nousi suurvallaksi ja toisaalta menetti valta-asemansa. Satakunnan vaiheita tarkastellaan osana valtakunnan historiaa.

PAIKALLISHISTORIAN MONIOTTELIJAT

"Miksi teet paikallishistoriaa?" kysyi kollega jokin aika sitten. Ensimmäinen ajatukseni oli: "Miksi ei?" Suomessa paikallishistoriat ovat usein myös oikeasti tieteellisiä tutkimuksia. Toki ne vaativat moniottelijan elkeitä, koska minkä tahansa paikkakunnan historia on laaja ja lavea aihe, jossa riittää loputtomasti pohdittavaa ja setvittävää. Yhdessä jos toisessa paikallishistorian esipuheessa voikin lukea vähintään kätketyn huomion siitä, että aiheen pituus ja leveys yllätti sekä tekijät että teettäjät.

PAIKALLISHISTORIA FACEBOOKISSA

Paikallishistoria.fi on nyt myös tavoitettavissa facebookissa osoitteessa https://www.facebook.com/paikallishistoria

Facebook-sivun ja paikallishistoria-sivun välistä toiminnallisuutta lisätään pikku hiljaa osana paikallishistoria-sivuston uudistusta.

RAUMAN SEURAKUNNAN HISTORIA KESKIAJALTA 1640-LUVULLE

Suomen eturivin keskiajantutkijoiden kirjoittama teos Risti ja lounatuuli (Rauman seurakunta 2015, painatus SKS) avaa nykylukijan eteen monipuolisen kuvan pohjoismaisesta keskiajan kaupunkiseurakunnasta. Keskiajalla hengellinen ja kirkollinen elämä läpäisivät koko yhteiskunnan. Pienen rannikkokaupungin ja sen seurakunnan elämä oli myös kansainvälistä. Eurooppa oli yhdentynyt katolisen kirkon suojissa, ja yhteydet Turkuun, Tukholmaan ja Roomaan olivat tiiviit. Raumalla toimi myös Fransiskaaniveljestö.

Sivut

Subscribe to RSS - paikallishistoria